Kysymyksiä ja vastauksia

1. Miksi 95-oktaanisen bensiinin etanolipitoisuus nousi vuoden 2011 alussa?

Suomessa 95-oktaanisen bensiinin etanolipitoisuutta lisättiin vuoden 2011 alussa, jotta liikennepolttoaineiden biopolttoainevelvoitteet voidaan täyttää. Liikenteen ympäristötavoitteiden saavuttamisessa etanolipitoisuuden lisäys bensiinissä on yksi keino muiden lisäksi. Tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan myös muita liikenteen biopolttoaineita sekä muita keinoja. Kaikkein tärkein keino on energiatehokkuuden parantaminen liikenteessä, mikä toteutuu mm. henkilöautokantaa uudistamalla. Myös joukkoliikenteen käytön edistäminen on tärkeää.

Suomi on asettanut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteeksi vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä eli CO2-päästöjä 15 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Määrällisesti tavoite tarkoittaa, että Suomi tavoittelee noin 4 miljoonan CO2-tonnin vähennystä, josta neljäsosa on arvioitu voitavan saavuttaa lisäämällä uusiutuvaa energiaa liikenteessä, käytännössä biopolttoaineita.

Taustalla on EU:n Suomelle asettamat sitovat maakohtaiset tavoitteet päästöjen vähentämisestä ja EU-direktiivit uusiutuvan energian käytön lisäämisestä liikenteessä sekä liikennepolttoaineiden laadusta. Kehitystä vauhditti vuoden 2011 alun kansallinen energiaverouudistus, joka antaa veroetua kestävyyskriteerit täyttäville biokomponenteille.

Uusiutuvan energian direktiivissä asetetaan sitova velvoite lisätä uusiutuvaa energiaa liikenteessä vuoteen 2020 mennessä 10 %:n tasolle laskettuna polttoaineiden energiasisällöstä. Direktiiviin sisältyy myös yksityiskohtaiset vaatimukset biopolttoaineiden kestävyydestä ja elinkaaren kasvihuonekaasuvähenemistä.

Suomi on tiukentanut tavoitettaan 20 %:iin kansallisella jakeluvelvoitelainsäädännöllä, koska Suomessa on hyvät mahdollisuudet lisätä uuteen teknologiaan perustuvaa kotimaista nk. kaksoislaskettavien biopolttoaineiden tuotantoa. Kaksoislaskettavien biopolttoaineiden raaka-aineena käytetään jätteitä, tähteitä sekä syötäväksi kelpaamatonta selluloosaa ja lignoselluloosaa.

Uusiutuvan energian direktiiviä täydentää polttoaineiden laatudirektiivi, jossa on asetettu tavoite polttoaineiden hiili-intensiteetin vähentämisestä 10 % vuoteen 2020 mennessä. Tästä 6 % on sitova velvoite ja 4 % perustuu vapaaehtoisiin toimiin. Pakollinen osuus toteutetaan käytännössä kasvattamalla polttoaineiden biosisältöä.

Polttoaineiden laatudirektiivi määrittelee myös biokomponenttien pitoisuuksien raja-arvot polttoaineissa: bensiinissä saa olla enintään 10 tilavuusprosenttia etanolia ja dieselissä enintään 7 tilavuusprosenttia nk. FAMEa eli tyypillisimmin rypsipohjaista biodieseliä. Kansallisesti nämä velvoitteet on kirjattu polttoaineiden laatuasetuksessa, joka tuli voimaan vuoden 2011 alussa.

Energiaverouudistus muutti nestemäisten polttoaineiden valmisteveron perusteita niin, että vuoden 2011 alusta fossiilisilta ja bioperäisiltä polttoaineilta kannetaan energiasisältöön suhteutettua energiasisältöveroa sekä hiilidioksidipäästöihin perustuvaa hiilidioksidiveroa. Tämä antaa etua biopolttoaineille.

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä